Lapsena Solja Gehbauer koki, etteivät aikuiset uskoneet tai kuunnelleet häntä. Nyt luontoalan yrittäjä haluaa rakentaa työpaikan, jossa ihminen saa olla oma itsensä ja tuntea oman arvonsa. Hän uskoo, että siinä on myös menestyvän yrityksen perusta.
Solja Gehbauerin lapsuusmuistoissa kiusaamisväkivaltaan liittyy toinenkin kipeä kokemus: se, miten aikuiset suhtautuivat.
”Omasta lapsuudestani muistan erityisesti sen, että tuntui etteivät aikuiset uskoneet tai kuunnelleet”, Solja sanoo.
Hän muistaa tunteneensa katkeruutta muiden lasten vanhempia ja koulun henkilökuntaa kohtaan. Kokemus on yhä mukana, kun hän pohtii ihmisten keskinäistä kohtelua ja sitä, millaista ilmapiiriä aikuiset ympärilleen rakentavat.
Siksi sosiaalisessa mediassa sattumalta vastaan tullut TABU-muutosohjelma (Together Against Bullying United) kiinnitti hänen huomionsa. Gehbauer perehtyi työhön ja piti sitä tärkeänä. Hänen yrityksensä lähti mukaan mahdollistamaan TABU Summitia.
Hän tuntee kiusaamisväkivallan seuraukset omasta kokemuksestaan. Samalla hän katsoo ilmiötä lapsuutta laajemmin: myös työpaikoilla aikuiset kärsivät toistensa kohtelusta. Häntä huolettaa lisäksi sosiaalisen median keskustelukulttuuri ja sen vaikutus tapaan, jolla puhumme toisillemme ja toisistamme.
Muutos koskee hänen mielestään kaikkia yhteiskunnan tasoja. Omassa elämässään hän on tarttunut siihen myös työnantajana.
Työpaikka, jossa saa olla oma itsensä
Gehbauer on toiminut yrittäjänä kymmenen vuotta, ensin toiminimellä ja vuodesta 2025 osakeyhtiössä. Luontotyö Solja Gehbauer Oy tekee luontoselvityksiä, hoitaa elinympäristöjä ja ennallistaa luontoa. Työhön kuuluu esimerkiksi uhanalaisten lajien elinympäristöjen hoitoa, piensoiden ennallistamista ja vieraslajien poistamista.
Koulutukseltaan Gehbauer on agrologi. Työn ohessa hän opiskelee biologiaa Jyväskylän yliopistossa. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen tekee työstä hänelle merkityksellistä: hän kokee sen tärkeäksi myös ihmisten tulevaisuudelle.
Yrittäjyys antoi hänelle lisäksi mahdollisuuden vaikuttaa asiaan, jolla on suuri merkitys jokaisena työpäivänä: työpaikan ilmapiiriin. Hän pitää yrittäjäksi ryhtymistä työuransa parhaana ratkaisuna.
Työnantajaksi tullessaan hän halusi antaa työntekijöilleen kokemuksen, jota itse arvosti. Vapauden tunnetta, hyvää oloa ja mahdollisuuden olla oma itsensä. Kokemuksen siitä, että tulee kunnioitetuksi ja arvostetuksi.
Tässä yrityksen yhteiskuntavastuu muuttuu hyvin konkreettiseksi. Työnantaja voi vaikuttaa siihen, miten ihmisille puhutaan, miten heidän työhönsä suhtaudutaan ja millainen kohtelu työyhteisössä hyväksytään. Näillä valinnoilla hän rakentaa muiden ihmisten arkea.
Gehbauer sanoittaa oman tavoitteensa näin:
”Itse yritän olla hyvä työnantaja ja nostaa jokaisen työntekijäni kokemaan oman arvonsa ihmisenä.”
Pehmeä johtaminen on myös kunnianhimoinen tavoite
Gehbauer uskoo, että arvostus näkyy myös työn tuloksissa. Hänen näkemyksensä mukaan ihminen, johon luotetaan ja jonka työpanosta pidetään tärkeänä, sitoutuu vahvemmin ja haluaa tehdä parhaansa.
”Haluan näyttää tämän ihan käytännössä. Haluan todistaa, että pehmeällä johtamisella saavutetaan paremmat tulokset”, Solja sanoo.
Ajatus haastaa tarkastelemaan, mitä yrityksessä pidetään hyvänä johtamisena. Gehbauerille ihmisen kokemus omasta arvostaan kuuluu siihen olennaisesti. Samalla hän uskoo tällaisen johtamisen tukevan yrityksen taloudellista menestystä.
Muilla yrittäjillä hän teettäisi saman henkilökohtaisen tarkastelun: miltä itsestä tuntuisi tulla kohdatuksi sillä tavalla, jolla kohtaa muita? Voiko omaa toimintaa pitää rehellisesti hyvänä?
”Ole itse se muutos. Ole hyvä yrittäjäkumppani, ole hyvä työnantaja.”
Erityisesti työnantajayrittäjällä on hänen mielestään vastuuta, koska oma toiminta vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin. Mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaa on siis jo olemassa niissä suhteissa, joissa yrittäjä toimii päivittäin.
Jonkun pitää aloittaa
Luonnon puolesta toimiminen on kuulunut Gehbauerin elämään vuosikymmeniä, myös vapaa-ajalla ja järjestöissä. Hän kertoo olleensa mukana tekemässä aloitetta luontoystävällisemmästä kunnasta. Hänen kokemuksensa mukaan ihmisiä saa mukaan ja apua löytyy, kun uskaltaa pyytää ja laittaa itsensä likoon.
Häntä mietityttää, kuinka helposti ihmiset aliarvioivat mahdollisuutensa vaikuttaa. Hän itse saa toiminnasta iloa: kun tekee asioita, joihin uskoo, oma olo paranee.
Sama toimijuus näkyy siinä, mitä hän toivoo lasten ja nuorten ympärille. Hän haluaisi vahvistaa myönteistä kasvatusilmapiiriä ja mahdollisuutta tulla nähdyksi. Häntä pysäyttää ajatus siitä, kuinka paljon lapsi kuulee elämänsä aikana kieltoja ja kuinka vaikeaa nähdyksi tuleminen voi olla.
”Jos yksikin aikuinen näkee lapsen, sillä voi olla valtava merkitys hänen tulevaisuudelleen.”
Gehbauerin omassa tarinassa lapsen kokemus ja työnantajan vastuu kohtaavat tässä. Hän tietää, miltä kuulematta jääminen tuntui. Nyt hän haluaa käyttää omaa vaikutusvaltaansa siihen, että muut voisivat kokea olevansa arvokkaita.
Pienyrittäjän panos yhteiskuntaan saa näin monta muotoa. Se on hänen tapauksessaan luonnon hyväksi tehtävää työtä, osallistumista yhteiseen turvallisuustyöhön ja pyrkimystä kohdella omia työntekijöitä hyvin.
Aloittamiseen hänellä on suoraviivainen rohkaisu: ”Jonkun pitää vain aloittaa, ja se voit aivan hyvin olla juuri sinä.”